Olisi mukavaa, jos kaikki hartaimmatkin toiveemme kävisivät toteen. Eikö olisikin hienoa?
Minulla olisi varmaan viisi koiraa ja ihmisiä koko ajan ympärilläni.
Olisimme hyvin menestyviä ja olisin mallioppilas. Ja suuntaisin lukion jälkeen lääkikseen, josta valmistuisin kirurgiksi. Minulla olisi aviomies ja pari lasta ja asuisimme jossain lähellä nykyistä kotiani.

Mutta jos ei liioitella, minä en tosiaankaan halua edes puolia tuosta. Haluaisin olla oikeasti... noh...
En oikeastaan tiedä.

Jos saisin kolme toivomusta, en osaisi kuluttaa niistä kun yhden: haluaisin ihmisiä, jotka rakastavat minua. Niin yksinkertainen toivomus, mutta vaikea toteuttaa. Lampunhenki kiljaisisi varmaan ja katoaisi omille teilleen. Hassua.

Ainahan minun mielestäni voi unelmoida, mutta aivan eri asia, jäävätkö asiat vain uniksi. Minusta olisi pelottavaa, jos seuraavana aamuna heräisikin täydellisenä ja rikkaana ihmisenä. Ei vain sosiaalisesti, vaan myös rahallisesti. Muistatteko kun opitte uimaan? Eihän uimisessa sen jälkeen ollut enää mitään hauskaa, kun ei tarvinnut pelätä hukkuuko. Vai mitä?

Tai sitten olen hieman omituinen. :)