Se kiljaisi ja kuoli pois. Ehkä parempi niin. Tuossa se nyt on sydän- ja keuhkokoneessa.

Koeviikko hönkii jo inhottavasti niskaan eikä millään jaksa ottaa itteä niskasta kiinni ja lukea. Ensimmäisenä on uskonnonkoe, luojan kiitos!

Suddenly something has happened to me
As I was having my cup
Of tea
Suddenly I was feeling depressed
I was utterly
And totally stressed
Do you know you made me cry
Do
You know you made me die


Hohhoi... Pihalla on hirven irtopää. Oli kiva katsella kuinka aivot olivat pellolla ja joku oli repinyt siltä kielen irti. Pihamaalla on verta.



"Karkki är slut. Jag är mycket surullinen. Jag gråtar nu!"


Vaikea sanoa, millainen olo nyt on. Jotenkin haikea ja hieman alistunut. Voisin kai laina The Cranberriesejä taas.

"I've got a picture in my head." Päivän mietelause. Kuinka hassua. Mie tajusin ettei tämä ole mikään Hollywood. Mie näen koska sie esität vain.
Mutta tämä päivä tuntu isolta askeleelta eiliseen verrattuna. Huomenna on lääkäri ja pitää perua se kuraattori. En mie ehi sinne.
"Joo, kyllä mie voin tulla sinun mukhan." Etkä sie tänhän ees huomanu ko mie häivyin. Samapa se oikeastaan on. Mien jaksa aina selittää sitä, kuinka minun on välillä pakko lähteä laputtahman. Mien saata olla paikallani ja odottaa.

"Run away, run away, is anybody there?" Minut on kai luotu lentähmän. "Ettei sulata tie hänen kenkiään." Noh, kengistä en ihan tiä, nyt ne ainaki on märät.


"Ihan pieniä arkisia asioita."


Kuten vaikka irtopää nurmikolla?