Tekisi mieli kyniä joka ikinen hius sen päästä. Repiä ja riipiä. Kuulla kankaan pettävän ja huuta että vittu, mie olin kerranki vahvempi. Etten mie tartte sinua. Mie pärjään ilmanki. Sen jälkeen mie katkaisisin sinun kädet ja nauttisin siitä äänestä kun luut antavat periksi. Sen mie voisinki tehä sulle, ennen ko sie ees ehtisit lyä. 

Mien jää tähän häkkiin niin kuin te kaikki jäätte. Mien ole se, joka haroo ilmaa sormillaan, mie olen se joka sylkee päälle ja pyyhkii meikit kasvoilta.

Mie näen sen violetin mäen, jossa me kohdataan. Mie tartun teitä likaisilla käsilläni teidän puhtaisiin, mutta silti te että saa minua nostettua ylös. Koska mie tiän että mie olen liian likanen teille. YLTÄ PÄÄLTÄ VERESSÄ.